Moro kiersi taotut portit

Koko juttu ja kuvat löytyy Moron sivuilla osoitteessa:

http://moro.aamulehti.fi/2014/04/10/moro-kiersi-taotut-portit-kaunein-loytyi-kauppahallin-porttikongista/

 

Seppämestari Seppo Riihonen ihailee Kauppahallin taottua porttia, joka on koottu niittaamalla. Sepon esikuva on yhtä vanha tai lähes yhtä vanha kuin halli, joka valmistui 1901.

 

Tämän portin seppä nostaa kaupungin hienoimmaksi. On ihailtavaa, että se on jokapäiväisessä käytössä, toimii mainiosti ja on muotoiluiltaan valioluokkaa.

– Kaunista ja kestävää. Sitähän me sepät teemme.

Kuukausi sitten valmistunut Sepänkadun alasin-aiheinen portti sai toissa viikonloppuna kokea kovia. Ilmeisesti joku täräytti autolla porttiin, niin, että kiinnikkeet irtosivat ja seinä joudutaan korjaamaan. Viime viikolla portin puolisko haettiin Tammerkosken Takomoon korjattavaksi. Umpirautainen portti ei edes vääntynyt tärskyssä.

Sepolla on sellainen porttiteoria, että lopputulosta parantaa, jos taloyhtiö tai joku muu ottaa aiheen talosta, lähiympäristöstä tai kaupungin historiasta.

– Sepänkadulla kuviona on Lokomon alasin 150 kg A-malli. Se on maailman paras alasin. Näin halusin kunnioittaa Lokomon ja Tampellan rautakouria, ja Tamperetta seppien kaupunkina sekä tietysti Sepänkatu 4–8 taloyhtiötä.

Hinta kuitattu sadassa vuodessa
Tästä päästäänkin toiseen mielenkiintoiseen seikkaan, eli siihen, mitä rautaportti maksaa. Sepänkadun taloyhtiö pyysi tarjoukset usemmaltakin yrittäjältä. He tuumailivat Sepon tarjouksesta, että saisihan sen portin puolta halvemmalla, mutta se ei olisi yhtä hieno.

– Myönnän kyllä kalleuden, mutta vetoan siihen, että takorautaportti kestää sata vuotta. Kun portin hinta jaetaan sadalle vuodelle, niin sehän vasta halpa portti on. Se puolet halvempi on luultavasti kasattu levystä, putkista ja verkosta, joten siitä ei voi puhua samana päivänä.
Hinta määräytyy portin koon ja mallin mukaan. Taotun portin hintahaarukka voi olla 2 000 – 9 000 euroa.

Hintapolitiikkaan törmäämme myös Huhtimäenkatu viiden vuonna 2008 valmistuneen portin äärellä, kun talkkari Kari Kauhanen toteaa, että hieno se on, mutta kallis. Hetken keskustelun jälkeen talkkari myöntyy siihen, että on se portti vaan niin paljon hienompi kuin entinen lankkuviritys, että kannatti siitä maksaa.

Huhtimäenkadulla löytyi talon alkuperäisistä rakennuspiirroksista portista luonnos, jota Seppo muotoili ja muunsi.
Tampereen toiseksi hienoin portti Sepon mielestä on Nottbeckin sukuhaudalla Lielahdessa. Se piilottelee Lielahden teollisuusalueen nurkassa pusikossa.

Aita ja portti siirrettiin Lielahteen Näsilinnan ympäriltä. Alue on kaavoitettu, ja suku on sammunut, joten nyt aidan ja portin kyllä saisi siirtää takaisin Näsilinnan ympäristöön. Ne on tuotu Saksasta, mutta se ei hienoutta himmennä.

– Tämä mestariteos on niin vaativaa työtä, että vaikka olen tehnyt sepän työtä pitkään, tämä olisi haasteellinen projekti minullekin. Tästä näkee, että se on täyttä tavaraa: rautaa. Aidassa on ruostetta, mutta se vain suojaa sitä. Tämä kestää tällaisenaankin vaikka miten kauan eteenpäin.

Hän itse aloitti sepän työt autotallissa. Ammattimaiseksi homma muuttui, kun hän perusti Tammerkosken Takomon 15 vuotta sitten yhdessä Antti Lehtisen kanssa. Nyt hän jakaa pajan Jorma Dahlströmin kanssa.

Seppo suoritti seppämestarin ammattitutkinnon 2010, ja kisällinä pajaan kymmenen vuotta sitten tullut Jorma teki seppämestarin tutkinnon 2013.

– Jorma on kehittynyt ammatissaan niin erinomaisen hyväksi, että hän on mennyt oppi-isänsä ohitse.

Tampere on ollut esimerkillinen
Seppo antaa Tampereelle alan miehenä korkean arvosanan. Täällä on julkisessa rakentamisessa oltu esimerkillisiä, kun on teetetty sepän työnä portteja ja kaiteita. Näin kauneudesta saa nauttia katukuvassa.

Tietenkin olemme jäljessä Baltiasta ja Keski-Euroopasta, jossa liki jokaisen talon ympärillä on rauta-aita portteineen.
Erityisesti Hämeenpuiston ainoassa omakotitalossa asuvat Leila Parhankangas on tehnyt kulttuuriteon. Pikkupalatsin aidat ja portit suunnitteli arkkitehti Seija Hirvikallio, ja Tammerkosken Takomo toteutti ne.

Pääportti ja kaksitoista aitaelementtiä varastettiin maalaamolta. Seppo meni hakemaan niitä, ja hänelle sanottiin, että nehän on jo noudettu. Koskaan ei selvinnyt, kuka oli syypää varkauteen.

– Koskaan muulloin en ole ollut kirosana suussa, kun olen pajalla töitä tehnyt, mutta silloin oli, kun tein Pikkupalatsin porttia uusiksi.
Muisto kultaantui, kun porukka piti Pikkupalatsin kylpyläosastolla Kalteribluesjuhlat. Kalterit sen vuoksi, että varas jäisi joskus kiinni. Päällimmäiseksi muistoksi jäi sitten muisto kivoista bileistä.

Oma ei ole ykkönen eikä kakkonen
Palomäentie 11:ssa Seppo teki modernin portin vanhaan ympäristöön vuonna 2008. Villa Pyynikin portti on hänen muotokieltään omimmillaan. Yksityiskohtia on vain vähän, jotta ne korostuvat, eikä tulos ole liian täysi.

Kierros jatkuu Hallituskatu 35:n portille. Sen tekijää Seppo ei tiedä, mutta se on hienoa metallityötä. Tammikuvio on laserleikattu, ja portti on tehty hyvin ja ajatuksella.

Tammerkosken Takomo kunnosti Tuomiokirkon viisi porttia, kun kirkko oli remontissa. Jokainen niistä on erilainen, mutta ne sopivat yhteen tyyliltään mainiosti. Viime kesän suururakka oli Satakunnan sillan kaiteiden kunnostus. Nekin ovat yli sata vuotta vanhoja, mutta niin hyvää työtä, että ne kestävät ikuisesti.

– Tampereella on paljon hienoja portteja. Komeimmat niistä ovat muiden kuin minun tekemiä. Aika näyttää, voisiko joku takomani portti olla sijalla kolme, neljä tai viisi, tuumailee Seppo.

Päivi Vasara
Tomi Vuokola, kuvat
Moro, ympäri kaupunkia